Tuntuu nyt kyllä siltä, että elän tähän astisen elämäni paskinta päivää.
Täydellinen mies, joka vietti viikonlopun luonani lähti takaisin toiselle puolelle Suomea ja näen häntä vasta yli kuukauden päästä uudelleen. Ja jo nyt kaipaan häntä niin että pahaa tekee.
Ex-poikaystäväni lähetti minulle tekstiviestin kertoen, että nyt lääkärit olivat yli kuukauden pähkäilyn jälkeen löytäneet syövän hänen selästään. Jutun juju nyt vaan on siinä, että syöpä on levinnyt koko selkään ja jos sitä ei saada kuriin ajoissa on huomisaamuja jäljellä hällä vain vuoden verran. Mutta ei tahdo nähdä minua nyt vähään aikaan, koska ei ole minusta vieläkään ylitse.
Sekä päivään sopien satoi vaakasuoraan ja ukkosti että salamoi varsin komeasti.
Hyvä ystäväni siirtyy tänään myös onnelisten täysi-ikäisten kastiin, mutta voin niin pahoin etten kehtaa mennä latistamaan muiden hyvää juhlatuulta. Kun samalla juhlitaan myös yhden yhteisen ystävän paluuta kaupunkiin opiskeluiden pariin.
Isätäänkin pitää pitää huolta, nyt kun sillä on ohjausproggis niin hyvä jos se huomaa nukkua ja syödä oikein.
Sekä omat opiskelupaineet puskee päin näköä, pitäisi jaksaa kääntää, kirjoittaa, kuunnella ja olla luova. Syksy tuli liian äkkiä. En ollut valmis tähän.
Se mikä ei tapa sattuu vitusti, eikun.. vahvistaa? Eli kyllä tästä hengissä selvitään. Ja vaikka tänään sydämeni vienyt mies sanoinkin, ettei minun tarvise joka ikinen sekunti olla niin saatanan rohkea. Totta puhuen pelkään ihan saatanasti.
Täydellinen mies, joka vietti viikonlopun luonani lähti takaisin toiselle puolelle Suomea ja näen häntä vasta yli kuukauden päästä uudelleen. Ja jo nyt kaipaan häntä niin että pahaa tekee.
Ex-poikaystäväni lähetti minulle tekstiviestin kertoen, että nyt lääkärit olivat yli kuukauden pähkäilyn jälkeen löytäneet syövän hänen selästään. Jutun juju nyt vaan on siinä, että syöpä on levinnyt koko selkään ja jos sitä ei saada kuriin ajoissa on huomisaamuja jäljellä hällä vain vuoden verran. Mutta ei tahdo nähdä minua nyt vähään aikaan, koska ei ole minusta vieläkään ylitse.
Sekä päivään sopien satoi vaakasuoraan ja ukkosti että salamoi varsin komeasti.
Hyvä ystäväni siirtyy tänään myös onnelisten täysi-ikäisten kastiin, mutta voin niin pahoin etten kehtaa mennä latistamaan muiden hyvää juhlatuulta. Kun samalla juhlitaan myös yhden yhteisen ystävän paluuta kaupunkiin opiskeluiden pariin.
Isätäänkin pitää pitää huolta, nyt kun sillä on ohjausproggis niin hyvä jos se huomaa nukkua ja syödä oikein.
Sekä omat opiskelupaineet puskee päin näköä, pitäisi jaksaa kääntää, kirjoittaa, kuunnella ja olla luova. Syksy tuli liian äkkiä. En ollut valmis tähän.
Se mikä ei tapa sattuu vitusti, eikun.. vahvistaa? Eli kyllä tästä hengissä selvitään. Ja vaikka tänään sydämeni vienyt mies sanoinkin, ettei minun tarvise joka ikinen sekunti olla niin saatanan rohkea. Totta puhuen pelkään ihan saatanasti.
Kommentit